keskiviikko 10. elokuuta 2011

Puutarhoja ja kukkia

  
 Kaikesta huomasi, että hollantilaiset ovat esteetikkoja. Puutarhat olivat uskomattoman kauniita. Kun katselen omaa vaatimatonta puutarhaani, näen jo sieluni silmin sen kukoistavan upeana kuin Hollannissa näkemäni puutarhat. Oli piha sitten pienen pieni tai suuren suuri, niin istutukset olivat mallikelpoiset.

Nyt huomaan, että pihoja ei vain oikein tullut ikuistettua. Poljimme vain vauhdikkaasti ohi samalla kun ahmimme kukkaloistoa sisinpäämme.
Villa Augustuksen päärynäpuita
 Suomalaisiin verrattuna hollantilaisilla on omat etunsa puutarhan hoidossa. Ilmasto lienee aika suotuisa monenlaisille kasveille. Maassa sataa paljon, joten kuivuus ei ole ongelma. Luultavasti puutarhoja ei tarvitse kovin paljon kastellakaan. Toisaalta todella monien talojen ympärillä on kanavat, joista saa kasteluvettä. Ei tarvitse kallista kraanavettä kasveille lorottaa. Lisäksi talvi on paljon leudompi. Ainakin näin elokuun alussa (jalo?)hortensioita oli joka paikka pullollaan, aivan mahtavina pensaina. Sinisen ja punaisen sadoissa eri sävyissä.
punasävyisiä Hortensian kukkia Eftelingissä

 Hollantilaiset myös selvästi rakastavat muotoon leikattuja ja kasvatettuja puita. Tyypillistä kaupunkien lähiöissä oli talojen etupihalla vaakasuoraan kasvatetut kolme puuta. Valitettavasti en osaa sanoa mitä puita ne yleensä olivat. Talojen etupihat ovat pieniä, joten kasvatustavalla on toki selkeät etunsa. Etupihan istutukset ja käytävät ovat selvästi rajatut. Siis selkeää ja yksinkertaista, mutta kuitenkin samalla monimuotoista.

Maaseudulla, jossa tontit ovat suurempia, on enemmän vaihtelua etupihojenkin muotoilussa. Tosin varsin usein talot silti rakennetaan lähelle tietä, joilloin suurin piha-alue jää talon sivulle.



Kanaalin varren pihoja. Tuollainen huvimaja olisi aika ihana...
Naapurin piha

Villa Augustuksen puutarha olikin sitten ihan oma maailmansa. Toisaalta oli siinä selvästi tunnistettavia hollantilaisia piirteitä. Se vain oli runsaudessaan toki omaa luokkaansa. Kaikki omena-ja päärynäpuut oli taivutettu kasvamaan eri muotoihin. Ja tuottivat hyvää satoa. Vilja sai 7v. lahjaksi omenapuun, jota olin jo ennen lähtöämme katsonut siihen malliin, että siitä saisi hyvän säleikköomenapuun. Sen tämän hetkiset oksat nimittäin lähtevät kaikki suoraan sivuille. Kunhan vain keksin pihasta sille vielä oikean paikan, meinaan yrittää kasvattaa sen säleikköön. Onkohan se kovin paljon talvenarempi silloin? 









Hortensiat ovat kyllä aivan upeita!!! Harmi etteivät ne talvehdi Suomessa. Ehkä yksi syyshortensia täytyisi kuitenkin pihalle laittaa...

Suurimmassa osassa taloista oli myös jonkinlainen hyötypuutarha. Monilla oli myös kasvihuoneet, joissa tomaatit, kurkut ja paprikat viihtyivät.
Nyt on kyllä sellainen tunne, että täytyisi oma pihamaa pistää kukoistamaan samaan malliin. Yhteen nurkkaan kasvihuone, viereen pieni terassi. Rivi säleikköön kasvatettuja omenapuita. Reheviä kukkapenkkejä ja vesiaihe. Onhan tässä talvi aikaa haaveilla ja suunnitella...

2 kommenttia:

Malli45 kirjoitti...

Ihania puutarhoja oli siellä!
http://mallinlykyt.blogspot.com/2009/07/kaukana-kotoa-5.html
Tuo ei varmaan tule linkkinä, mutta siinä on mun kanaalinvarsipuutarha, joka on kuvattu liikkuvasta bussista.
Onneksi on aikaa suunnitella ja miettiä, mitä mihinkin laittaisi ;)

Anonyymi kirjoitti...

Tuo päärynäköynnös on kyllä ihana. Minulla on yksi syyshortenssia. Se pienenee joka vuosi. Enää on jäljellä yksi pieni oksa maanrajassa. Syökö puput sitä talvella vai pakkanenko? En ole aivan varma, ehkä molemmmilla on osuutensa asiaan. Upeita nuo pihat. Syvä huokaus, minulle kans tuollainen. Anu