Aurinkoa, aurinkoa

Junassa on kivaa matkustaa

Kun aamulla saimme pyörien suhteen asiat kuntoon, oli aika lähteä nauttimaan aurinkoisesta päivästä. Olimme suunnitelleet lähtevämme eläintarhaan, mutta hotellin omistaja sai meidän houkuteltua meren rannalle Zandvoortiin. Kävelimme keskusrautatieasemalle, hyppäsimme junaan ja ajoimme rannalle. Otson mielestä hiekka oli kuin Thaimaassa, mutta vesi ei kyllä ollut kovin lämmintä. Mutta silmin kantamattomiin vaaleaa, pehmeää hiekkaa. Rannasta päin kaupunki näytti kuin Itä-Saksasta reväistyltä. Vähän kauempana oli sieviä taloja ja paljon pieniä pensionaatteja. Aika monien ovessa oli "täynnä"-kyltti, joten Euroopan lomalaiset ovat sinnekin rynnistäneet.

Vilja laulaa unilaulua "nukelleen"

unamatkalla Haarlemista Zandvoortiin näimme hienoja nummimaisemia ja metsää(!). Päätimme pistäytyä siellä ennen kotimatkaa, mutta lopulta kävelimme koko viiden kilometrin matkan seuraavalle juna-asemalle. Lapset matkustivat tyytyväisinä pyöräkärryssä. Heillä tuntui olevan kärryssä mukavaa, leikkivät yhdessä ja keksivät kaikkea kivaa.
Koska emme siis päässeet pyörän selkään vielä tänään, niin kävelimme ainakin 15km yhteensä päivän aikana. Matka sekin...

Ja pinkit renkaat!

Hollantilaista pyöräilykulttuuria ei vain voi olla ihastelematta. Pyörätiet ovat aivan loistavia!!! Pyöriä on moneen lähtöön. Pääsääntöisesti Amsterdamin alueella ihmiset liikkuvat mummopyörillä. Tämän päivän reissulla näkyi aika paljon myös ns. parempia pyöriä, maantie- ja maastopyöriä. Useimmat merkit ovat meikäläisille täysin tuntemattomia, ilmeisesti paikallisia merkkejä. Tunnettuja merkkejä näkee varsin vähän. Mutta lujaa ja kevyen näköisesti täkäläiset pyörillään painelevat. Ilmeisesti heillä on rautainen kunto. Kypärää eivät kaupunkilaiset käytä ollenkaan, eivät edes lapsilla. Sen sijaan lähes kaikilla kuntopyöräilijöillä on kypärät päässään. Onkohan hollantilaisilla paljon aivovammoja? Luulisi kaupunkinopeuksissa juuri päävammoja tulevan helposti. Autot kyllä kunnioittavat pyöräilijöitä käsittämättömän hyvin. Monesti tuntuu, että pyöräilijä on täällä katujen kuningas. Meinaavat nimittäin välillä ajaa jalankulkijoidenkin päälle.

Tyylikäs kaupunkipyörä

Tämmöinen kukkakori olis hieno

Monenmoisia pyöriä on nähty, tänään tuli muutamia kuvattua. Iittalan kauppa on ihan keskustassa, sen edessä oli tänään sävy sävyyn sävytetty pyörä. Tuollaiset vaaleanpunaiset renkaat olis aika mahtavat.

Söpö lastenpyörä, etenkin polkimet

Varustautumista

Pikku hiljaa alkaa olla retkivermeet kunnossa. Kävimme shoppailemassa pyörälaukut viikko sitten. Mukaan tarttui Ortliebin City-mallin takalaukut.  Olivat Partioaitassa 20% alennuksessakin. Lisäksi ostettiin saman valmistajan tankolaukku .Loput tavarat olisi tarkoitus mahtua pyöräkärryyn Otson seuraksi.

Lentokonetta varten hommasin pari isoa "rinkankuljetussäkkiä". Toiseen pakataan pyörälaukut, toiseen lastenistuin. Se täytyy varmaan topata vaattenyssäköiden keskelle ettei hajoa heittelyissä. Vaatteiden suhteen pyrimme pärjäämään hyvin vähällä. Nyrkkipyykkinä pestään pyöräilyvaatteet päivittäin, vähän siistimpää iltoja varten. Lasten vaatteet menee onneksi pienempään tilaan.

Omat pyörät olemme päättäneet ottaa mukaan. Blue1:lta varasin jo paikatkin kolmea pyörää varten. 45e maksaa suuntaansa yksi pyörä. Ei kovin halpaa... Etenkin, kun meilläkin saisi olla yhteensä 80kg matkatavaraa ja yritämme pärjätä alle 20kg. Mutta kyllähän se pyörien vuokraaminenkin maksaa.

Sepon pyörä on Meridan hybridi.Taitaa olla jo viitisen vuotta vanha, mutta hyvin pelittää. Sen perään tulee Chariotsin pyöräkärry.Meidän oma on viisi vuotta vanha ja kerran aiemminkin reissannut ulkomailla. Nimittäin Maltalla ihan uutena. Silloin kyydissä oli Vilja, nyt sinne pääsee Otso ja osa tavaroista. Vilja on pyörä on keväällä ostettu Specializedin lastenpyörä. Pääosin hän kulkee kuitenkin Katin pyörän perässä hinauksessa.

Otsoa varten tulee mukaan myös lastenistuin, on helpompi välillä vaihtaa paikkaa. Katin pyörä on vielä vähän auki. Tarkoitus oli alunperin ottaa mukaan lähes 20v. vanha, mutta hyvin palvellut Wheeler, mutta löysin pikkusiskoni pyörän iskän luota ja saatan ottaa sen mukaan. Se on Niskihin hybridi. Ikää silläkin jo useita vuosia, mutta hyvä pyörä sekin on.

Ensimmäiset kaksi yötä olemme Amsterdamissa. Sieltä varasin iskän suositusten perusteella Hotelli Fitasta kaikkein suurimman 27m2 huoneen. Yksi lisävuode saadaan huoneeseen, pahoittelivat kun ei ollut toista enää vapaana. Meinasin meilata takaisin, että samassa sängyssähän me melkein aina nukutaan, kaikki neljä.

Pikkuhiljaa alkaa olla joitain reitti/paikka suunnitelmia. Yhdeksi yöksi on hotelli varattu matkan loppupäästä ja  viimeinen yö ollaan jossain lentokenttähotellissa. Sitä en ole vielä selvitellyt. Lento Suomeen lähtee aamupäivällä, joten paras olla heti aamusta lentokentällä kaikkien tavaroiden ja pyörien kanssa.