Ensimmäinen päivä

Poseerauksia Amsterdamin tyyliin

Aloitimme päivän hotellin aamiaisella, jonka "vanha" isäntäpari oli kattanut. Hotelli on pieni, joten omistajilla on aikaa keskustella kaikkien asiakkaiden kanssa. Vilpittömästi voimme suositella hotellia kaikille omilla jaloillaan kulkeville. Hotelliin johtaa nimittäin jyrkät portaat, hissi kuuluu sarjaan maailman pienimpiä ja huoneisiin vievät portaat ovat vielä jyrkemmät kuin aulaan tulevat. Mutta omistaperhe on aivan ihana. Tutustuimme myös heidän söpöön koiranpentuunsa ,Tommyyn, ikää16 viikkoa, pieni, pörröinen, lyhytkuonoinen. En ole koskaan nähnyt sen näköistä koiraa. Tiedä sitten, onko joku paikallinen rotu vai sekarotuinen, täytynee huomenna kysyä. Vilja heti ihastui siihen ja haluaisi samanlaisen.

Aamupalalla tarjoiltiin myös paikallista herkkua: pannukakkua. Oli  kyllä suomalaisittain lettu. Paistettu rasvassa ja päällä runsaasti tomusokeria, nam!

Suunnittelimme seuraavan päivän ohjelmaakin ennen Amsterdamiin tutustumista ja päätimme jatkaa matkaa sunnuntaina kohti Leideniä, vanhaa yliopistokaupunkia.

Taiteilija työssään

Yllä Vincentin maalaus, alla Viljan piirros

Ensimmäinen kohteemme oli Van Gogh-museo,joka on vain korttelin päässä. Lapset eivät oikein jaksaneet keskittyä, Vilja halusi nähdä Auringonkukat, joista innostuikin sitten piirtämään kopion. Sillä välin me vanhemmat kiersimme vuorotellen loput museosta. Varsin mielenkiintoinen oli Vincentin elämä, tosin surullinen. Mutta hän siis päätti 26-vuotiaana ryhtyä taiteilijaksi, vaikka ei edes tiennyt osaisiko maalata...

Kanaaliajelulla

"asunto"laiva, olisikohan tuollaisessa kiva asua?

Museosta jatkoimme matkaa kanaaleja pitkin. Ostimme liput Amsterdamia kiertävään vesibussiin ja tutustuimme siitä käsin kaupunkiin. Pistäydyimme Central Stationilla, mutta valtavan ruuhkan ja ihmispaljouden vuoksi palasimme äkkiä takaisin vesibussiin. Lapsilla alkoi olla jo virtaa riittävästi, joten seuraavaksi etapiksi valitsimme Oostpark-puiston, josta ajattelimme löytyvän leikkipuiston. Ja olihan siellä...Lapset ovat lapsia, he nauttivat eniten leikkimisestä.

Amsterdam on kyllä kumma kaupunki. Kävelimme (Otsokin!) puistosta takaisin hotelliin lähes 3km emmekä löytäneet kuin yhden japanilaisen ravintolan. Koko päivän aikana silmiimme osui yksi ainoa ruokakauppa. Minneköhän ne ovat ne piilottaneet??? Onneksi hotellin läheltä, melkein Louis Vuittonin kauppaa vastapäätä löysimme ihan hyvän ravintolan.

Kukkatori jäi valitettavasti saavuttamatta ja taitaa olla, ettei meistä ihan parhaita Amsterdam-faneja tullut.

Kuvat eivät nyt suostu latautumaan, yritän myöhemmin uudestaan.